Ostamme kultaa, hopeaa, arvoesineitä ja kuolinpesiä parhaaseen hintaan, nopeasti ja turvallisesti.
Kullan pitoisuuden vaikutus korujen painoon
Kullasta valmistetut korut ovat arvostettuja niiden kauneuden ja arvon vuoksi. Kullan pitoisuus, eli kuinka suuri osa korusta on puhdasta kultaa, vaikuttaa suoraan korun kokonaiseen painoon. Korkeampi kullan pitoisuus tarkoittaa yleensä raskaampaa korua, sillä puhdas kulta on suhteellisen tiheää ja painavaa. Esimerkiksi 24 karaatin kulta on 99,9 % puhdasta kultaa, mikä tekee siitä painavampaa kuin alempien karaattien kulta, joka sisältää enemmän muita metalleja.
Kullan pitoisuus vaikuttaa myös korun käyttöön ja arvoon. Kultakoru, jossa on korkea karaatti, kuten 22K tai 24K, on pehmeämpää ja voi naarmuuntua helpommin, mutta sen arvo on korkeampi korkeamman kultapitoisuuden vuoksi. Toisaalta alemmat karaattipitoisuudet, kuten 14K tai 18K, ovat kestävämpiä päivittäisessä käytössä, koska ne sisältävät muita metalleja, jotka lisäävät korun kestävyyttä. Suomen Arvokierto ostaa kultaa kaikissa muodoissa, joten oikean kullan pitoisuuden tunteminen voi auttaa määrittämään korun arvon myynnissä.
Miten kullan puhtaus määritellään?
Kullan puhtaus määritellään karaateissa, jotka ilmaisevat, kuinka monta 24 osasta on kultaa. Yleisesti käytetyt karaattipitoisuudet ovat 9K, 14K, 18K, 22K ja 24K. Suomessa käytettävät vastaavat pitoisuusleimat ovat 375, 585, 750, 916 ja 999. Promilleina ilmaistuna nämä leimat kertovat, kuinka suuri osa korusta on puhdasta kultaa.
Kullan puhtaus vaikuttaa suoraan korun laatuun ja kestävyyteen. Korkeampi karaattipitoisuus tarkoittaa korkeampaa kultapitoisuutta, mutta myös pehmeämpää korua. Alempien karaattien korut, kuten 14K tai 18K, ovat suosittuja, koska ne ovat kestävämpiä ja sopivat päivittäiseen käyttöön.
Kultakoruissa käytettävät metalliseokset
Kultakorut valmistetaan usein sekoittamalla kultaa muiden metallien kanssa. Yleisesti käytettyjä seosmetalleja ovat hopea, kupari, platina ja palladium. Nämä metalliseokset eivät ainoastaan vaikuta korun kestävyyteen, vaan myös sen väriin ja painoon. Esimerkiksi valkokulta valmistetaan yleensä sekoittamalla kultaa platinan, palladiumin tai hopean kanssa.
Seosmetallit vaikuttavat myös korun väriin. Esimerkiksi kupari antaa kullalle punertavan sävyn, kun taas hopea voi vaalentaa keltaisen kullan sävyä. Näiden seosten avulla jalometallit saavat myös lisää kestävyyttä, mikä tekee koruista sopivampia arkipäiväiseen käyttöön. Suomessa ei enää käytetä nikkeliä kultakorujen valmistuksessa, mikä tekee koruista turvallisempia allergikoille.
Korujen hoito ja ylläpito eri kullan pitoisuuksilla
Korujen huolto riippuu suuresti kullan pitoisuudesta. Korkean karaattipitoisuuden korut, kuten 22K tai 24K, ovat pehmeitä ja tarvitsevat erityistä huomiota. Näitä koruja tulisi säilyttää erillään muista koruista naarmuuntumisen välttämiseksi. Puhdistukseen kannattaa käyttää mietoja, kultakoruille tarkoitettuja puhdistusaineita.
Alempien karaattien korut, kuten 14K tai 18K, ovat kestävämpiä, mutta nekin tarvitsevat säännöllistä puhdistusta ja huoltoa. Vältä altistamasta koruja kemikaaleille, kuten hajuvesille tai hiuslakalle, jotka voivat vaikuttaa metalliseoksiin. Korujen säännöllinen puhdistus ja varastointi pehmeällä kankaalla vuoratussa rasiassa voivat auttaa säilyttämään niiden kiillon ja arvon. Suomen Arvokierto tarjoaa asiantuntevaa palvelua, joka varmistaa että korut löytävät arvoisensa paikan, kun on aika myydä tai arvioida niiden arvoa.
