Kuolinpesä on kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostama taloudellinen kokonaisuus

Kun henkilö kuolee, häneltä jäävää omaisuutta ja velkoja nimitetään kuolinpesäksi. Sitä edustavat kuolinpesän osakkaat yhdessä perinnönjakoon saakka. Kuolinpesää kutsutaan joskus puhekielessä myös perikunnaksi.

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, tavallisesti vainajan lapset tai näiden jälkeläiset, sekä yleistestamentinsaajat. 

Myös eloonjäänyt puoliso, eli leski, on osakas, kunnes hänelle avio-oikeudella kuuluva osuus avioparin yhteenlasketusta omaisuudesta on erotettu kuolinpesästä ositukseksi kutsutulla toimella. Senkin jälkeen leski voi olla osakas, mikäli hän on yleistestamentinsaaja. Jos avioparilla oli avioehto, leski ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole yleistestamentinsaaja.

Mikäli vainajalla ei ollut lapsia ja hän oli naimaton, osakkaita ovat vainajan vanhemmat, vainajan vanhemman sijaan tulleet vainajan sisarukset tai näiden jälkeläiset.

Mitä kuolinpesän osakkaiden pitää tehdä?

Kuolinpesän osakkaiden vastuulla on selvittää pesä. Se tarkoittaa perunkirjoituksen järjestämistä ja pesän varoista sen velkojen maksamista. Lakisääteisellä perunkirjoituksella ja sen tuloksena syntyvällä perukirjalla on useita tehtäviä. Perukirja on muun muassa veroilmoitus perintöveroa varten ja omaisuusluettelo perinnönjakoa varten.

Pesänselvittäjä hoitaa kuolinpesän asioita osakkaiden riitautuessa

Kuolinpesän osakkaat voivat riitautua ja tällöin vaihtoehtona on hakea käräjäoikeuden kautta pesälle ulkopuolista pesänselvittäjää. Hänen työskentelynsä aikana osakkaat eivät voi tehdä mitään pesää koskevia päätöksiä.

Mihin asioihin tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus?

Kuolinpesän hoitaminen on osakkaiden yhteistyötä ja monet asiat vaativat kaikkien suostumuksen. Näitä ovat muun muassa käteisen nostaminen vainajan tililtä, vainajan tallelokeron tyhjentäminen, arvopapereiden myyminen ja vainajan elinaikaisten pankkitietojen pyytäminen. 

Jakamaton kuolinpesä voi olla hyvä tai huono asia

Kuolinpesää ei ole pakko jakaa heti. Jakamaton kuolinpesä on niin sanottu välitila  perittävän kuoleman jälkeen, ennen omaisuuden siirtymistä perillisten tai testamentin saajien nimiin. Osakkaat voivat yhdessä sopia, että kuolinpesä pidetään jakamattomana toistaiseksi tai niin kauan, kun vainajan puoliso on elossa. Toisinaan onkin järkevämpää säilyttää kuolinpesä jakamattomana. Tällainen tilanne on esimerkiksi sellainen, kun koko omaisuutta rasittaa lesken testamentilla saama hallintaoikeus tai silloin, kun kiinteistö halutaan pitää kuolinpesän nimissä esimerkiksi verotukseen liittyvistä syistä.

Jakamattoman kuolinpesän ongelmia ovat perillisten päälle lankeamat perintöverot perunkirjoituksen jälkeen riippumatta siitä, onko kuolinpesää jaettu. Kuolinpesään kuuluvien tyhjillään tai vähällä käytöllä olevien kiinteistöjen kustannukset voivat olla niin sanotusti turhia ja niiden arvo voi alentua. Vuosikymmeniä jakamattomina olleet kuolinpesät voivat kerrostua ja se vain siirtää ongelmia lisäten selvitystyötä ja kustannuksia seuraavalle sukupolvelle.

Milloin ja miten kuolinpesän perinnönjakoon voi ryhtyä?

Virallisesti kuolinpesän perinnönjakoon voidaan ryhtyä, kun perunkirjoitus on pidetty ja pesän velat maksettu (tai varoja varattu niiden kattamiseen). Laissa ei ole määritelty mitään tiettyä aikarajaa tähän. On tilanteita, kun kuolinpesä jaetaan jo samana päivänä ja samassa tilaisuudessa perunkirjoituksen kanssa, toisinaan ne voivat olla jakamattomina vuosikymmeniä. 

Kuolinpesä lakkaa, kun se varat on jaettu

Kuolinpesää voi jakaa osittain, mutta se ei lakkauta sen olemassaoloa. Vasta kun kaikki pesän varat on jaettu perillisten kesken, kuolinpesän olemassaolo lakkaa.