Perintövero - perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta suoritettava vero
Suomessa henkilön saamasta perinnöstä maksetaan perintövero. Perintövero määrätään perilliskohtaisesti eikä suoraan koko perinnöstä. Perintöveron suuruus nousee progressiivisesti, eli mitä enemmän perintöä saa, sitä suuremman prosentin perinnöstä joutuu maksamaan veroa. Perintö voi olla rahan lisäksi myös osakkeita, osuus asunnosta, maata, metsää, mökki tai ihan mitä vain fyysistä omaisuutta. Perittävien asioiden arvo lasketaan yhteen ja perintöveron määrä muodostuu näistä tulleen yhteissumman mukaan.
Perintöverotus toimitetaan perukirjan tai veroilmoituksen perusteella. Perunkirjoitus tulee pitää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja toimittaa verottajalle yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Tämän jälkeen verottaja tekee verotuspäätöksen. Siihen menee aikaa muutamasta kuukaudesta vuoteen, riippuen verottajan kiireestä. Kun päätös verotuksesta on tehty, perillisillä on kolme kuukautta aikaa maksaa ensimmäinen erä. Toinen erä on maksettava kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä.
Kuinka perintövero määräytyy?
Perintöveroa ei makseta alle 20 000 euron perinnöistä ollenkaan, eli summa on tällöin verovapaa. Sen lisäksi yleishyödylliset yhteisöt, kuten esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöt eivät maksa perintöveroa minkään suuruisesta perinnöstä ollenkaan. Yli 20 000 euron perinnöistä peritään perintövero, joka määräytyy sen perusteella, missä kohtaa perijä on perimysjärjestyksessä.
Perimysjärjestys kertoo, kuka perii vainajan omaisuuden
Perintöveroon vaikuttaa perimysjärjestys. Perimysjärjestykseen voi vaikuttaa testamentilla. Rintaperillinen oikeutettu saamaan testamentista huolimatta puolet siitä, mitä hän muutoin perisi.
- Ensimmäisenä perimysjärjestyksessä ovat rintaperilliset, eli vainajan lapset, lapsenlapset, lapsenlapsenlapset, jne.
- Seuraavana tulee aviopuoliso. Mikäli vainajalla ei ole rintaperillisiä, ensisijainen perijä on aviopuoliso (ellei häntä ole sivuutettu testamentilla).
- Jos perittäjällä ei ole lapsia tai näiden jälkeläisiä, eikä aviopuolisoa, perillisiä ovat perittävän omat vanhemmat, joista kumpikin saa puolet perinnöstä. Mikäli toinen vanhemmista on kuollut, perittävän sisarukset saavat hänen osuutensa perinnöstä. Kuolleen sisaruksen tilalle tulevat hänen rintaperillisensä. Molempien vanhempien ollessa kuolleita sisarukset tai heidän jälkeläisensä perivät koko jäämistön.
- Perintö menee perittävän isovanhemmille, jos he ovat perittävän lähimmät perilliset. Jos toinen isovanhemmista on kuollut, hänen osuutensa menee perittävän isän tai äidin sisaruksille. Jos kaikki isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee perittävän isän tai äidin sisaruksille. Serkut eivät peri.
Perintöveron eri luokat
Perintöverosta otettava vero määräytyy sen mukaan, mihin veroluokkaan perittävä kuuluu. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat lapset (myös ottolapset) ja heidän rintaperillisensä (lapsenlapset, lapsenlapsenlapset jne), aviopuoliso, tämän lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat, sekä aviopuoliso, mikäli tällä on yhteinen lapsi perittävän kanssa tai jos he ovat olleet perittävän kanssa aiemmin avioliitossa.
Toisen veroluokan perintöveron piiriin kuuluvat kaikki muut, muun muassa sisarukset ja heidän jälkeläisensä, perittävän vanhempien sisarukset sekä yleensä avopuoliso (ellei avopuolisolla ja perittäjällä ole yhteisiä lapsia, tai he ovat olleet aikaisemmin naimisissa, tällöin avopuoliso kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan).
Kuinka perintöveroon voi vaikuttaa?
Perintöveroon voi vaikuttaa pääasiassa neljällä tavalla. Ensimmäisenä tapana on avioehto, jossa omaisuus siirtyy eloonjäävälle puolisolle tasinkona. Toinen tapa on testamentti, jossa perilliset saavat päätösvaltaa sen suhteen kuinka paljon ja millä oikeuksilla he haluavat ottaa perintöä vastaan. Kolmas tapa on antaa verovapaita lahjoja perisille kolmen vuoden välein ja viimeisenä luopumalla perinnöstä, jolloin perintö menee luopujan omille perillisille. Näiden perillisten on kuitenkin maksettava perintövero.